Lähtökohtana oli kyselytutkimus, joka sisältyi Göteborgin yliopiston SOM-instituutin vuosiraporttiin ja esiteltiin kesäkuussa 2016. Tupakkatietoa-osiossa oli mukana Tupakka-aiheinen osio. Merkittävä tulos oli vahva tuki savuttomille ulkoympäristöille. 66–92 prosenttia kannatti savuttomia ulkokahviloita, sisäänkäyntejä, junalaitureita, bussipysäkkejä ja parvekkeita kerrostaloissa. Epävarmojen, "ei mielipidettä" tai "ei hyvä eikä huono" -vastausten osuus oli alhainen, 5–17 prosenttia.
Epävarmojen osuus oli kuitenkin merkittävästi suurempi, 21–40 prosenttia, neljässä muussa kysymyksessä, jotka koskivat tupakkaveroja, myymälöiden näkymätöntä tupakkaa, mainoksetonta savukepakkausta ja kansallista poliittista päätöstä savuttomasta yhteiskunnasta.
Göran Boëthius oletti, että savuttoman ulkoilun kannatusta koskevat alhaiset ja epävarmat luvut johtuvat siitä, että useimmilla ihmisillä on kokemusta ja tietoa tupakansavusta ulkoympäristöissä.
–Siksi kysymyksen merkitys on helppo ymmärtää, kun taas esimerkiksi kysymys savukeaskien säilyttämistä kaupoissa piilossa koskevien vaatimusten käyttöönotosta antaa kyselyyn osallistuneille liian vähän tietoa, jotta he kokisivat tietävänsä riittävästi voidakseen ottaa kantaa, Göran Boëthius sanoo.
– Kysymyksiin tarvitaan enemmän tietoa, joka parantaa vastaajien tietämystä. Tämä helpottaa kannanottoa, mutta mielipidemittauksissa pelätään, että kysymyksistä voi tulla johdattelevia, jos ne sisältävät enemmän tietoa. Siksi ne pidetään lyhyinä.
Boëthius sai idean vertailla kahden ryhmän tuloksia kyselytutkimuksessa, jossa toiselle esitetään SOM-kyselyn lyhyesti muotoillut kysymykset ja toiselle kattavammat ja informatiivisemmat kysymysmuotoilut, jotka antavat lisää tietoa aiheesta. SOM-instituutin kanssa käydyn konsultaation ja Jacob Wallenberg -säätiön apurahan turvin mielipidetutkimusinstituutti Novus sai tehtäväkseen tutkia, missä määrin kysymysten yhteydessä annetut kattavammat tiedot vaikuttavat kyselyn tuloksiin. Testattiin ne neljä SOM-kysymystä, jotka eivät koskeneet ulkoympäristöjä.
Kokeilu osoitti, että informatiivisemman sanamuodon kysymyksillä oli merkittävä vaikutus. Ehdotus savukeverojen korottamisesta ei saanut merkittäviä vastauksia kolmen ryhmän – alkuperäisen SOM-kysymyksen, selittävien tekstien sisältävän Novus-kysymyksen ja selittämättömien Novus-kysymyksen – välillä.
Myönteisten vastausten osuus kuitenkin kasvaa ja epävarmojen osuus laskee merkittävästi vastauksissa, jotka koskevat altistumiskieltoja, mainoksettomia tupakkapakkauksia ja pitkän aikavälin strategiaa tupakoinnin lopettamiseksi Ruotsin yhteiskunnassa. Niitä kannattaa seitsemän kymmenestä, kun taas yksi kymmenestä on kielteinen ja kaksi kymmenestä ei ota selkeää kantaa.
–Tämä tulos osoittaa, kuinka ratkaisevaa tieto ja osaaminen ovat tärkeistä kansanterveyskysymyksistä päätettäessä, Göran Boëthius sanoo.
– Johtopäätös, joka tukemiemme poliitikkojen tulisi tehdä, on tiedottaa väestölle paremmin siitä, miksi toimenpiteitä on tarpeen ottaa käyttöön ja mitä ne edellyttävät. Kyselymme osoittaa, että tiedon lisääntyessä ymmärrys tupakkapolitiikan tiukentamisesta kasvaa.
