Tupakkasopimus
Toukokuussa 2003 YK:n Maailman terveysjärjestö (WHO) hyväksyi yksimielisesti maailman ensimmäisen terveysyleissopimuksen: Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen. Ruotsi ratifioi sen vuonna 2005. Tupakkasopimus on kansainvälinen oikeudellisesti sitova sopimus, jota yli 180 maata on sitoutunut noudattamaan ja jonka kanssa se työskentelee. Yleissopimus, joka sisältää 38 artiklaa, pyrkii suojelemaan lapsia ja aikuisia tupakoinnin aiheuttamilta haitoilta ja kuolemilta. Monet artikloista käsittelevät toimenpiteitä, joihin maat ovat sopineet ryhtyvänsä, mukaan lukien:
- Varmista, että tupakkatuotteiden hintoja nostetaan jatkuvasti.
- Tupakkateollisuuden on vaikeampi mainostaa tuotteitaan. Pitkällä aikavälillä tupakkatuotteiden markkinointi tulisi kieltää kokonaan.
- Tiedota väestölle tupakkateollisuuden markkinointimenetelmistä ja yrityksistä vaikuttaa maiden kansanterveyspolitiikkaan.
- Tiedota tupakan riskeistä.
- Selvitä, mitä tupakkatuotteet voivat sisältää ja miltä pakkaus voi näyttää.
- Auta ihmisiä, jotka haluavat lopettaa tupakoinnin.
- Lopeta tupakan salakuljetus ja muu laiton kauppa.
- Auta tupakanviljelijöitä löytämään muita kasveja viljelyyn.
- Estää tupakan myynti lapsille.
- Pidetään tupakkateollisuus poissa kansanterveyspolitiikasta.
- Tee yhteistyötä muiden maiden kanssa.
Tosiasiat
Tupakoinnin torjunta : Se, mitä yleisesti kutsumme tupakoinnin ehkäisemiseksi – oikeudellinen sääntely, valvonta ja muut yhteiskunnalliset toimenpiteet tupakoinnin ja passiivisen tupakoinnin vähentämiseksi.
Tupakka: Tupakkasopimuksessa termi kattaa kaikenlaiset tupakkatuotteet, mukaan lukien sellaiset, joita ei polteta, kuten nuuska.
Kansainvälinen yleissopimus on maiden välinen oikeudellisesti sitova sopimus.
Puitesopimus on eräänlainen sopimus , jossa osapuolet sopivat tietystä tavoitteesta ja viitekehyksestä tavoitteen saavuttamiseksi toteutettaville toimille ja strategioille.
Kun maa on ratifioinut sopimuksen, siitä tulee sitova sopimus, mikä tarkoittaa, että sen sisältö on sisällytettävä sen omaan lainsäädäntöön.
Tupakoinnin torjuntaa koskeva yleissopimus on siirtänyt painopisteen yksilöllisistä elämäntavoista yhteiskunnalliseen vastuuseen. Se on selventänyt, että tupakka on terveyspoliittinen kysymys, ei yksilön moraalinen kysymys. Tupakoinnin torjuntaa koskeva yleissopimus on myös armottomasti nostanut esiin tupakkateollisuuden taktiikat tupakoinnin ylläpitämiseksi ympäri maailmaa.
Yksikään päätöksentekijä ei voi enää käsitellä tupakkaan liittyviä terveysongelmia ja kuolleisuutta yksilön vapaan valinnan seurauksina. Tupakkakysymys on politiikkaa, ja lainsäädäntö ja muu sääntely ovat välttämättömiä tupakoinnin vastaisessa kansanterveystyössä.
Yleissopimuksen täytäntöönpanon edistymistä voidaan seurata osapuolten WHO:lle toimittamien raporttien kautta. Osapuolet raportoivat kahden vuoden välein.
yleissopimus lapsen oikeuksista
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus pyrkii suojelemaan lasten oikeuksia ja hyvinvointia monin tavoin, mukaan lukien suojelu riippuvuutta aiheuttavilta aineilta, kuten tupakalta.
Lapsen oikeuksien sopimus on ollut voimassa Ruotsissa 1. tammikuuta 2020 alkaen. Tässä on joitakin tapoja, joilla lapsen oikeuksien sopimus auttaa suojelemaan lapsia riippuvuuksilta:
Oikeus terveyteen (artikla 24): Keskeinen osa lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa on lasten oikeus terveyteen. Tässä artiklassa vahvistetaan, että lapsilla on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan sekä oikeus terveydenhuoltoon ja terveyttä koskeviin tietoihin. Tähän sisältyy lasten suojeleminen altistumiselta riippuvuutta aiheuttaville aineille, jotka voivat vahingoittaa heidän terveyttään, esimerkiksi passiivisen tupakoinnin muodossa.
Suojautuminen haitallisilta tavoilta (33 artikla): Artiklassa 33 vaaditaan suojelua haitallisilta tavoilta, mukaan lukien tupakan ja nikotiinin käyttö.
Oikeus tietoon (artikla 17): Lapsen oikeuksien yleissopimus tunnustaa lasten oikeuden tietoon terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Tämä tarkoittaa, että lapsilla on oikeus saada tietoa riippuvuutta aiheuttavien aineiden vaaroista ja niiden käytön kielteisistä seurauksista.
Lapsiin kohdistuvan markkinoinnin kielto (artikla 13): Lapsen oikeuksien yleissopimus sisältää määräyksiä, jotka kieltävät lapsille suunnatun markkinoinnin ja mainonnan sekä heidän kannustamisensa riippuvuutta aiheuttavien aineiden käyttöön. Tämän tarkoituksena on suojella lapsia vaikutuksilta, jotka voivat johtaa riippuvuuteen.
Lapsen etu (artikla 3): Lapsen oikeuksien sopimuksen yleisenä periaatteena on, että lapsen edun tulee aina olla ensisijaisesti otettava huomioon heitä koskevissa päätöksissä. Lasten suojeleminen riippuvuutta aiheuttavilta aineilta katsotaan heidän etunsa mukaiseksi.
Yhteenvetona voidaan todeta, että lasten oikeuksien sopimus on kattava sopimus, jonka tarkoituksena on suojella lasten oikeuksia ja hyvinvointia, ja se sisältää määräyksiä, jotka suoraan ja epäsuorasti edistävät suojaa riippuvuuksilta ja haitallisilta tavoilta. Noudattamalla ja panemalla täytäntöön lasten oikeuksien sopimusta maat ja yhteiskunnat voivat pyrkiä varmistamaan, että lapset eivät altistu riippuvuutta aiheuttaville aineille ja että heitä tiedotetaan ja tuetaan terveellisten päätösten tekemisessä.
Lapsen oikeuksien yleissopimuksella ja tupakoinnin torjuntaa koskevalla yleissopimuksella on yhteiset tavoitteet lasten terveyden ja oikeuksien suojelemisessa tupakoinnin yhteydessä.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet – Agenda 2030
Maailman johtajat ovat sopineet 17 maailmanlaajuisesta kestävän kehityksen tavoitteesta. Nämä koskevat köyhyyden poistamista, ilmastonmuutoksen pysäyttämistä sekä rauhanomaisten ja turvallisten yhteiskuntien luomista. Tupakka ja nikotiini ovat yksi maailman suurimmista kestävyysongelmista ja heikentävät useimpien tavoitteiden saavuttamista.
Agenda 2030 on maailman koskaan hyväksymä kestävän kehityksen suunnitelma. Kaikkien YK:n jäsenvaltioiden valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät kehitysohjelman syyskuussa 2015.
Tämä tarkoittaa, että maailman johtajat ovat sitoutuneet saavuttamaan globaalit tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Kaikki maat ovat siten ottaneet vastuun oikeudenmukaisemman, kestävämmän ja paremman maailman luomisesta. Tupakan vakavat seuraukset ympäristölle ja ilmastolle estävät maailmaa saavuttamasta YK:n globaaleja kestävyystavoitteita vuoteen 2030 mennessä. Koko tupakan ja nikotiinin käyttöketju viljelystä jätteeseen vaikuttaa kielteisesti kestävään kehitykseen. Voit lukea lisää alta:
Tavoite 1 Köyhyyden vähentäminen
Tupakantuotanto ylläpitää köyhyyttä sekä yksilöiden että kokonaisten maiden keskuudessa, koska tupakkayhtiöt pyrkivät hyödyntämään mahdollisimman halpaa työvoimaa. Suurin osa tuotannosta tapahtuu Afrikan ja Aasian matalan ja keskitulotason maissa. On yleistä, että maanviljelijät ovat sidottuja epäedullisiin sopimuksiin, mikä pitää heidät köyhyysloukussa.
Tupakkateollisuus haittaa myös kokonaisten maiden talouskasvua. Monissa maissa, jotka vievät paljon tupakkaa, viljelystä saatavat voitot eivät mene maalle tai sen väestölle, vaan tupakkayhtiöille. Tämä johtuu siitä, että tupakkateollisuus hyödyntää esimerkiksi riittämätöntä lainsäädäntöä ja vaikeuttaa siirtymistä maata hyödyttävien viljelykasvien viljelyyn.
Tupakointi on yleisempää pienituloisten keskuudessa. Riippuvuus vie suuremman osan kotitalouksien budjetista, mikä tarkoittaa, että nikotiiniriippuvuus iskee taloudellisesti kovemmin köyhiin perheisiin.
Tavoite 2: Nälän vähentäminen
Maailman tupakkakasvit vievät paljon viljelykelpoista maata, jota voitaisiin sen sijaan käyttää ruokakasvien viljelyyn. Tupakanviljely vähentää myös mahdollisuutta siirtyä muiden viljelykasvien viljelyyn, koska maaperä tupakan viljelyalueilla on köyhtynyttä ja myrkytettyä. Useat maailman eniten tupakkaa tuottavat maat ovat myös maita, joissa on vakava elintarvikepula. Tupakanviljely uhkaa siksi köyhien maiden elintarvikehuoltoa. Vähentämällä tupakanviljelyä useammat maat voisivat lisätä väestönsä mahdollisuuksia saada riittävästi ruokaa.
Tavoite 3 Hyvä terveys
Maailmanlaajuisesti tupakan ja nikotiinin käyttö on suurin ehkäistävissä olevien sairauksien ja kuolemien aiheuttaja. Jopa 8 miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain tupakoinnin seurauksena, ja yli miljoona heistä kuolee passiivisen tupakoinnin seurauksena. Muiden nikotiinin käyttötapojen osuutta sairauksista ei ole kartoitettu, koska uusista tuotteista ei ole vielä tehty riittävästi tutkimusta. On kuitenkin näyttöä siitä, että nikotiinia sisältävät tuotteet, kuten sähkötupakat, ruskea ja valkoinen nuuska, lisäävät lyhentyneen elinajanodotteen, esimerkiksi sydänkohtauksiin, tyypin 2 diabetekseen ja synnynnäisiin epämuodostumiin kuolemisen riskiä. Tupakoinnin vähentämisellä olisi siksi merkittävä vaikutus kansanterveyteen maailmanlaajuisesti.
Tupakkaviljelijöiden työntekijöiden terveysongelmista, katso kohta 8.
Tavoite 4 Hyvä koulutus
Köyhien maiden lasten on tavallista työskennellä tupakkatiloilla, mikä estää heitä käymästä koulua ja saamasta koulutusta. Tämä johtuu siitä, että monet viljelijät saavat tupakkayhtiöiltä niin huonoa palkkaa, etteivät he pysty palkkaamaan aikuisia ja joutuvat sen sijaan käyttämään lapsia työvoimana. Tämä heikentää hyvän koulutuksen tavoitetta. Tutkimukset osoittavat, että laadukas koulutus kaikille on yksi tärkeimmistä vaurauden, terveyden ja tasa-arvon perusteista jokaisessa yhteiskunnassa.
Lue lisää lapsityövoimasta täältä
Tavoite 5 Sukupuolten tasa-arvo
Tupakkateollisuuden ainoa tavoite on saada mahdollisimman moni käyttämään tuotteitaan. Koska tupakka- ja nikotiinituotteita kuluttaa yleensä enemmän miehiä kuin naisia, tupakkateollisuus on tehnyt kovasti töitä jo vuosia houkutellakseen naisia kuluttajiksi. Tämä on tehty kehittämällä tuotteita, pakkauksia ja kampanjoita, jotka on suunnattu erityisesti naisille.
Lue lisää tupakkateollisuuden naisten rekrytoinnista
Tavoite 6 Puhdas vesi
Tupakkateollisuus käyttää valtavia määriä vettä viljelyssä ja tuotannossa. Tämä on suuri ongelma kuivuudesta ja vesipulasta kärsivillä alueilla. WHO:n mukaan tupakkateollisuuden kaikkien vaiheiden vedenkulutus on yhteensä noin 22,2 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Suurin ongelma ei kuitenkaan ole veden määrä sinänsä, vaan pohjaveden otto, joka heikentää vähitellen vesihuoltoa.
Tupakkakasvin nikotiini myrkyttää myös maaperää ja vesistöjä. Lisäksi torjunta-aineiden ja lannoitteiden kemikaalit huuhtoutuvat maaperään ja myrkyttävät pohjavettä. Monet köyhien maiden tupakanviljelyssä käytetyistä kemikaaleista on kielletty muualla maailmassa, kuten EU:ssa.
Tavoite 8 Ihmisarvoinen työ
Tupakkateollisuuden, erityisesti tupakanviljelijöiden, työntekijöillä on usein alhaiset palkat tai alhaiset myyntivoitot. Tupakan viljelyssä ja jalostuksessa esiintyy myös hyväksikäyttäviä ja epäterveellisiä työoloja. Suurten myrkyllisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö lisää terveysriskiä, samoin kuin suurten nikotiinipitoisuuksien käsittely. Lehtien nikotiini voi tunkeutua ihoon, jos sitä altistuu liikaa, ja aiheuttaa vakavan vihreän tupakan taudin, joka on erityisen vakava lapsille. Lapsityövoimaa käytetään tupakkaviljelmillä monissa köyhissä maissa, mikä vähentää lasten koulutusmahdollisuuksia.
Lue lisää lapsityövoimasta tupakkatiloilla
Tavoite 9 Kestävä teollisuus
Kestävä teollisuus tarkoittaa toimivaa ja vakaata infrastruktuuria. Jotta voimme vastata tulevaisuuden haasteisiin, teollisuutemme ja infrastruktuurimme on tehtävä osallistavammiksi ja kestävämmiksi. Sekä tupakkateollisuuden tuotteet että tuotanto ovat ristiriidassa tämän pyrkimyksen kanssa. Tupakkateollisuus yrittää näyttää kestävältä teollisuudenalalta erilaisilla tempuilla, kuten viherpesulla. Tämä voi koskea sähkön toimitusta, biohajoavia pakkauksia tai vihreää liikennettä. Tosiasia on kuitenkin se, että yritysten tuotteilla on niin kielteinen vaikutus ympäristöön ja ilmastoon sekä ihmisiin, että tupakkateollisuus ei voi koskaan olla kestävä.
Lue tupakkayhtiöiden viherpesusta
Tavoite 10 Eriarvoisuuden vähentäminen
Samalla kun tupakointi vähenee rikkaissa maissa, tupakkayhtiöt keskittyvät käytön lisäämiseen köyhissä maissa. Tämä tarkoittaa lisääntynyttä terveyserojen riskiä riippuen siitä, missä päin maailmaa asuu. Se, että tupakkatyöntekijöiden työolot köyhissä maissa ovat niin huonot, lisää myös maiden välistä eriarvoisuutta. Myös se, että pienituloisemmilla ja stressaavassa elämäntilanteessa olevilla ihmisillä on suurempi riski tulla nikotiiniriippuvaisiksi, lisää eriarvoisuutta.
Tavoite 12 Kestävä kulutus ja tuotanto
Tupakkateollisuuden tavoitteena on ylläpitää ja lisätä voittojaan. He markkinoivat ja myyvät tuotteita, jotka heikentävät ihmisten terveyttä ja myötävaikuttavat sairauksiin ja ennenaikaiseen kuolemaan. Kestävän kehityksen saavuttaminen edellyttää, että pienennämme ekologista jalanjälkeämme muuttamalla tapojamme tuottaa ja kuluttaa tavaroita ja resursseja. Tupakkateollisuuden tuotteiden tuotanto ja kulutus on täysin tämän tavoitteen vastaista.
Tavoite 13 Torjua ilmastonmuutosta
Tupakanviljely tuhoaa maatalousmaata ja johtaa metsäkatoon. Tupakan kuivaaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä ja lisää metsäkatoa. Tuotanto aiheuttaa suuria määriä vaarallista jätettä, ja kuljetus vaikuttaa edelleen ilmastoon. Tupakointi itsessään aiheuttaa ilmansaasteita. Vähentämällä tupakan kulutusta voidaan vähentää ympäristövaikutuksia ja edistää kestävää planeettaa.
Tavoite 15 Ekosysteemit ja luonnon monimuotoisuus
Tupakkateollisuuden päästöt maaperään ja vesistöihin sekä metsäkato edistävät luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä. Tupakanviljely uhkaa myös maapallon ekosysteemejä, koska maaperän ravinteet ovat köyhtyneet ja torjunta-aineet myrkyttävät sitä. Vähentämällä tupakanviljelyä voimme vähentää vaikutuksia ekosysteemeihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
YK:n päätöslauselma tarttumattomista taudeista
NCD-t ovat lyhenne tarttumattomista sairauksista. Elämäntapamuutokset, kuten tupakan ja nikotiinin käytön vähentäminen, voivat vähentää tarttumattomiin sairauksiin sairastuvien ihmisten määrää.
Maailman terveysjärjestö (WHO) luokittelee tarttumattomat taudit neljään luokkaan: sydän- ja verisuonitaudit, syöpä, diabetes ja krooniset hengityselinsairaudet. Nämä aiheuttavat suurimman osan kaikista ennenaikaisista kuolemista maailmassa. Tartuntataudit vaikuttavat kaikenikäisiin ihmisiin, alueilla ja maissa. Tarttumattomat taudit tappavat vuosittain 41 miljoonaa ihmistä, mikä vastaa 74 % kaikista maailmanlaajuisista kuolemista. Näistä tupakan osuus on yli 8 miljoonaa (mukaan lukien passiivisen tupakoinnin vaikutukset).
Muokattavat käyttäytymismallit, kuten tupakointi, fyysinen passiivisuus, epäterveelliset ruokavaliot ja alkoholin haitallinen käyttö, lisäävät kaikki tarttumattomien tautien (NCD) kehittymisen riskiä. Tartuntatautien aiheuttaman taakan vähentäminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja terveyserojen vähentämistä. Tärkeintä on, että terveyden edistäminen ja tautien ehkäisytoimenpiteet voivat vähentää riskejä jopa 70 %.
YK:n jäsenvaltiot hyväksyivät vuonna 2015 Agenda 2030 -toimintaohjelman, joka sisältää 17 maailmanlaajuista kestävän kehityksen tavoitetta. Tavoite 3.4 sisältää toimia, joilla pyritään vähentämään tarttumattomiin tauteihin ennenaikaisesti kuolevien määrää kolmanneksella sekä edistämään mielenterveyttä ja hyvinvointia.
Euroopan komissio käynnisti joulukuussa 2021 Terveemmäksi yhdessä -aloitteen, joka kattaa vuodet 2022–2027. Sen tarkoituksena on tukea EU-maita tehokkaiden politiikkojen ja toimenpiteiden tunnistamisessa ja toteuttamisessa tarttumattomien tautien aiheuttaman taakan vähentämiseksi ja kansalaisten terveyden parantamiseksi.
Ruotsissa tarttumattomat taudit aiheuttavat noin 90 prosenttia kaikista kuolemista. Ruotsin tarttumattomien tautien verkosto perustettiin vuonna 2011 YK:n tarttumattomien tautien ehkäisyä ja valvontaa käsittelevän korkean tason kokouksen yhteydessä. Verkosto koostuu 22 kansalaisjärjestöstä, jotka haluavat vauhdittaa työtä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tähän sisältyy Ruotsin tarttumattomien tautien strategian kehittäminen, jossa valtiopäivien ja hallituksen on otettava johtoasema.
Lue lisää:
Tarttumattomat taudit (who.int)
EU:n terveysohjelma – EU4Health 2021–2027 – Ruotsin kansanterveysvirasto (folkhalsomyndigheten.se)
| Ruotsin NCD-verkosto (ncdsverige.se)
Tupakka ja YK:n yleissopimus naisten syrjinnän poistamisesta (CEDAW)
Naiset ovat olleet ja monin paikoin ovat edelleen erityisen alttiita tupakkateollisuuden markkinoinnille. Naiset eivät ole aiemmin käyttäneet tupakkaa samassa määrin kuin miehet, ja teollisuus näkee naiset lupaavana rekrytointikohteena uusille asiakkaille. Tupakkatuotteet on suunniteltu erityisesti naisille, ja naisiin kohdistuva markkinointi on laajaa. Samaan aikaan biologiset erot tarkoittavat, että naiset ovat joiltakin osin herkempiä kuin miehet tupakan haitallisille vaikutuksille.
Tätä taustaa vasten on loogista, että tupakkasopimus korostaa johdannossaan naisten oikeuksia ja kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevaa yleissopimusta. YK hyväksyi tämän sopimuksen vuonna 1979, ja siinä määrätään, että sopimuspuolten "on ryhdyttävä kaikkiin asianmukaisiin toimenpiteisiin naisten syrjinnän poistamiseksi terveyden alalla". Tupakkasopimus toteaa myös, että sopimuspuolten on kannustettava naisten johtajuutta tupakoinnin ehkäisyssä ja tupakkapoliittisessa työssä.
Lue lisää: Sukupuolinäkökulma: tupakoinnin seuraukset iskevät naisiin kovemmin
Pidempi teksti on työn alla.
