Faktoja lasten tupakankäytöstä
Peruskoulun 9. luokan koululaisista
- 29 prosenttia pojista ja 26 prosenttia tytöistä käyttää nuuskaa (vaihtelevalla tiheydellä), mukaan lukien valkoista nuuskaa.
- 6 prosenttia pojista ja 8 prosenttia tytöistä tupakoi (vaihtelevalla tiheydellä)
- 34 prosenttia pojista ja 45 prosenttia tytöistä on käyttänyt sähkötupakkaa (vaihtelevalla tiheydellä)
Alakoulun lukion 2. luokan oppilaista
- 27 prosenttia pojista ja 22 prosenttia tytöistä käyttää nuuskaa (vaihtelevalla tiheydellä), mukaan lukien valkoista nuuskaa.
- 17 prosenttia pojista ja 21 prosenttia tytöistä tupakoi (vaihtelevalla tiheydellä)
- 50 prosenttia pojista ja 63 prosenttia tytöistä käyttää sähkötupakkaa (vaihtelevalla tiheydellä)
Yhdeksäsluokkalaiset lapset vastaavat hankkivansa nikotiinituotteensa ostamalla niitä itse kaupasta, aikuisilta, ystäviltään ja vanhemmiltaan. Internet-myynti on helpottanut lasten nikotiinin käytöstä toipumista. Ruotsilla on siis vielä matkaa ennen kuin tupakkalain vaatimus 18 vuoden ikärajasta tupakkatuotteiden myynnille ja jakelulle lapsille pannaan täysimääräisesti täytäntöön.
Ruotsalaiset lapset altistuvat edelleen tupakansavulle kotona. Passiivinen tupakointi lisää hengitystie- ja korvatulehdusten riskiä, voi aiheuttaa tai pahentaa astmaa ja vaikuttaa lasten keuhkojen kapasiteetin kehitykseen.
Lapsen oikeuden elämään tärkeä edellytys on syntyä mahdollisimman terveenä. Tutkimukset osoittavat selvästi, että sekä tupakointi että nuuskan käyttö raskauden aikana aiheuttavat vakavia terveysriskejä lapselle ja äidille. Nikotiinin käyttö lisää muun muassa raskausmyrkytyksen, ennenaikaisen synnytyksen, alhaisen syntymäpainon ja kätkytkuoleman riskiä. Raskausrekisterin lukujen mukaan 2,8 prosenttia Ruotsin raskaana olevista naisista tupakoi äitiysneuvontaan ilmoittautuessaan (2023) ja 1,6 prosenttia käytti nuuskaa (2024). Nuuskan käyttö on yleistynyt raskaana olevien naisten keskuudessa, mikä liittyy suurelta osin siihen, että nuoret naiset käyttävät valkoista nuuskaa useammin.
Markkinointi ja näkyvyys
Monet ihmiset luultavasti miettivät: ”Eivätkö lapset altistu nykyään tupakka- ja nikotiinimainonnalle?” Tosiasia on valitettavasti, että tupakkateollisuus löytää edelleen monia tapoja markkinoida nikotiinin käyttöä lapsille sekä Ruotsissa että muualla maailmassa. Vaikka teollisuus itse väittää markkinoinnin olevan hyvin rajallista, markkinointiin investoidaan edelleen suuria summia, ja yritysten voitot osoittavat, että se kannattaa.
Houkuttelevasti suunniteltu pakkaus on tärkeä osa nikotiinituotteiden nykyaikaista markkinointia. Siksi on tärkeää, että yritykset voivat esitellä tuotteitaan myymälöissä. Yksi tapa vähentää tämän mainonnan voimaa olisi kieltää nikotiinituotteiden esillepano myyntipisteissä, minkä useat maat ovat ottaneet käyttöön. Useimmat lapset ja nuoret altistuvat tällä hetkellä tupakkateollisuuden epäsuoralle markkinoinnille sosiaalisen median kautta. Tuotesijoittelu elokuvissa, TV-ohjelmissa, tietokonepeleissä ja muissa medioissa on toinen tapa markkinoida tupakkaa lapsille. Sekä sähkösavukkeiden että nuuskan makuaineet merkitsevät myös lisääntynyttä mahdollisuutta tavoittaa lapsia ja herättää heidän uteliaisuutensa.
Lapsen oikeuksien yleissopimus ja lasten oikeus suojeluun riippuvuuksilta
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus pyrkii suojelemaan lasten oikeuksia ja hyvinvointia monin tavoin, mukaan lukien suojelu riippuvuutta aiheuttavilta aineilta, kuten tupakalta.
Lapsen oikeuksien sopimus on ollut voimassa Ruotsissa 1. tammikuuta 2020 alkaen. Tässä on joitakin tapoja, joilla lapsen oikeuksien sopimus auttaa suojelemaan lapsia riippuvuuksilta:
Oikeus terveyteen (artikla 24): Keskeinen osa lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa on lasten oikeus terveyteen. Tässä artiklassa vahvistetaan, että lapsilla on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan sekä oikeus terveydenhuoltoon ja terveyttä koskeviin tietoihin. Tähän sisältyy lasten suojeleminen altistumiselta riippuvuutta aiheuttaville aineille, jotka voivat vahingoittaa heidän terveyttään, esimerkiksi passiivisen tupakoinnin muodossa.
Suojautuminen haitallisilta tavoilta (33 artikla): Artiklassa 33 vaaditaan suojelua haitallisilta tavoilta, mukaan lukien tupakan ja nikotiinin käyttö.
Oikeus tietoon (artikla 17): Lapsen oikeuksien yleissopimus tunnustaa lasten oikeuden tietoon terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Tämä tarkoittaa, että lapsilla on oikeus saada tietoa riippuvuutta aiheuttavien aineiden vaaroista ja niiden käytön kielteisistä seurauksista.
Lapsiin kohdistuvan markkinoinnin kielto (artikla 13): Lapsen oikeuksien yleissopimus sisältää määräyksiä, jotka kieltävät lapsille suunnatun markkinoinnin ja mainonnan sekä heidän kannustamisensa riippuvuutta aiheuttavien aineiden käyttöön. Tämän tarkoituksena on suojella lapsia vaikutuksilta, jotka voivat johtaa riippuvuuteen.
Lapsen etu (artikla 3): Lapsen oikeuksien sopimuksen yleisenä periaatteena on, että lapsen edun tulee aina olla ensisijaisesti otettava huomioon heitä koskevissa päätöksissä. Lasten suojeleminen riippuvuutta aiheuttavilta aineilta katsotaan heidän etunsa mukaiseksi.
Yhteenvetona voidaan todeta, että lasten oikeuksien sopimus on kattava sopimus, jonka tarkoituksena on suojella lasten oikeuksia ja hyvinvointia, ja se sisältää määräyksiä, jotka suoraan ja epäsuorasti edistävät suojaa riippuvuuksilta ja haitallisilta tavoilta. Noudattamalla ja panemalla täytäntöön lasten oikeuksien sopimusta maat ja yhteiskunnat voivat pyrkiä varmistamaan, että lapset eivät altistu riippuvuutta aiheuttaville aineille ja että heitä tiedotetaan ja tuetaan terveellisten päätösten tekemisessä.
Lapsen oikeuksien yleissopimuksella ja tupakoinnin torjuntaa koskevalla yleissopimuksella on yhteiset tavoitteet lasten terveyden ja oikeuksien suojelemisessa tupakoinnin yhteydessä.
Näin Ruotsin pitäisi tehdä
Ruotsin lainsäädäntö tarjoaa liian vähän suojaa
Lainsäädäntöä on olemassa lasten suojelemiseksi tupakansavulta, nikotiinituotteiden markkinoinnilta ja kaikenlaisten nikotiinituotteiden hankkimisen estämiseksi. Savuttomia koulupihoja koskeva lainsäädäntö, alaikäisille tapahtuvan myynnin kielto ja savukkeiden mainonnan kielto ovat hyviä esimerkkejä tästä. Tupakointikiellot ulkotiloissa, kuten ulkokahviloissa, sisäänkäynneillä, laitureilla ja leikkikentillä, otettiin käyttöön vuonna 2019, ja ne ovat tärkeitä askeleita matkalla kohti savuttomia lapsia.
Lainsäädännössä on kuitenkin edelleen aukkoja, ja vakava ongelma on, että valvonta on usein hyvin puutteellista. Lapset altistuvat edelleen passiiviselle tupakoinnille. Lapsiin tavoittaa myös tupakkateollisuuden markkinointi, esimerkiksi sosiaalisen median, kauppojen ja festivaaleilla. Heillä on helppo pääsy nikotiinituotteisiin, myös verkko-ostosten kautta ja vanhusten ostaessa niitä heille.
Viime vuosina yhä useammat lapset ovat kokeilleet tai alkaneet säännöllisesti käyttää uusia makuisia nikotiinituotteita, kuten sähkösavukkeita ja valkoista nuuskaa. Ruotsin on siksi otettava suurempi askel eteenpäin ja mentävä tupakoinnin torjuntaa koskevan yleissopimuksen vähimmäissuosituksia pidemmälle.
- Investoi voimakkaasti nykyisten säännösten valvonnan parantamiseen.
- Otetaan käyttöön standardoidut pakkaukset ja kielletään tupakkatuotteiden esillepano kaupoissa.
- Tupakointi kielletään autoissa, joissa lapset matkustavat.
- Tupakkalakia tulisi tarkistaa siten, että se sisältäisi myös koulutus- ja tiedotusaloitteita osana tupakoinnin ehkäisytyötä, joka perustuu lapsen oikeuteen saada tietoa terveydestään.
- Koulutuslain tulisi selventää koulun velvollisuutta työskennellä ennaltaehkäisevästi tupakka-asioissa. Lisäksi lapsille ja nuorille suunnatun tiedotuksen ja koulutuksen arviointia on tarpeen parantaa.
- Aromiaineiden kielto kaikissa nikotiinituotteissa.
- Kielletään kaikkien nikotiinituotteiden mainonta sosiaalisessa mediassa, kaupoissa ja perinteisessä mediassa.
Materiaalia niille, jotka haluavat antaa tietoa lasten oikeuksista tupakkakysymyksessä
BRiT – Lasten oikeudet tupakkakysymyksessä pyrkii valaisemaan WHO:n tupakkasopimusta lapsen oikeuksien näkökulmasta (YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus ja WHO:n tupakoinnin torjuntaa koskeva puitesopimus).
Jokaisella, joka työskentelee lasten oikeuksien ja tupakoinnin ehkäisemisen parissa maassa, on vastuu ja mahdollisuus osallistua WHO:n tupakoinnin torjuntaa koskevan yleissopimuksen esiin nostamiseen lapsen näkökulmasta. Tämän työn helpottamiseksi BRiT on tuottanut esitysmateriaalia. Esitykset perustuvat kuviin, jotka projektin kaksi asiantuntijaa, tupakkapolitiikan asiantuntija Margaretha Haglund ja lasten oikeuksien juristi Maria Schöld, ovat tuottaneet useissa paikoissa maassa pidetyissä seminaareissa. Psykologi Margareta Pantzar on kehittänyt ja päivittänyt esityksiä edelleen TPLR:n (Tobacco Prevention Network in the County Councils and Regions) avustuksella, ja niitä tarkistettiin ja päivitettiin syksyllä 2019.
Aikuisille suunnattu materiaali
Alla on esitys, jossa on 38 kuvaa, sekä dokumentti, jossa on kunkin kuvan kuvatekstit. Kuvatekstejä voi käyttää pohjana oman puhekäsikirjoituksen kehittämiselle.
Lataa esitys
Puhekäsikirjoitusten kehittämisen materiaalit
Esitys on suunnattu 15–18-vuotiaille nuorille
Alla on esitys, jossa on 22 kuvaa, sekä dokumentti, jossa on kunkin kuvan kuvatekstit. Näitä kuvia voi käyttää pohjana oman puhekäsikirjoituksen kehittämiselle.
Lataa esitys
Puhekäsikirjoitusten kehittämisen materiaalit
Lyhyesti BRiT:stä
Lapsen oikeuksien yleissopimus toteaa, että lapsen etu on asetettava etusijalle kaikissa lapsia koskevissa asioissa. Tupakka-asioita koskevat poliittiset päätökset vaikuttavat lapsiin erittäin suuressa määrin. Tupakan tuotanto, tupakkamainonta ja tupakointi vaikuttavat lasten terveyteen, kehitykseen ja kasvatukseen sekä köyhissä että vauraissa maissa.
BRiT-hanketta on pyörittänyt kolmen vuoden ajan riippumaton ajatushautomo Tobacco Facts. Se aloitti toimintansa vuonna 2014 Ruotsin kansanterveysviraston taloudellisella tuella. TPLR – maakuntaneuvostojen ja alueiden tupakoinnin ehkäisyverkosto – on tehnyt yhteistyötä Tobacco Factsin kanssa hankkeessa vuodesta 2015 lähtien. Vuodesta 2017 lähtien hanke siirtyi säännölliseen työhön Tobacco Factsin ja TPLR:n sisällä tavoitteena levittää tietoa BRiTistä ja sen sopimuksista.
