Näin kertoo asianajaja Ketil Bøe Moen Norjan valtion virastosta, Hallituksen asianajajasta, Tupakkatietotoimistolle.

Hän on hallituksen laillinen edustaja Philip Morrisin norjalaisen tytäryhtiön ja Norjan valtion välisessä prosessissa, jonka pääkäsittely alkoi 4. kesäkuuta Oslon käräjäoikeudessa ja päättyi 13. kesäkuuta.

Maaliskuussa 2010 Philip Morris Norway haastoi Norjan valtion oikeuteen tupakkatuotteiden esillepanokiellosta, joka oli voimassa saman vuoden tammikuussa. Tupakkayhtiö perusteli kannettaan sillä, että kielto rikkoo Euroopan talousalueen (ETA) sääntöjä, joihin kuuluvat sekä EU että muut EFTA-maat, joihin Norja kuuluu. Tämä tarkoittaa, että EU:n tavaroiden vapaata liikkuvuutta ja kilpailupolitiikkaa koskevat säännöt soveltuvat myös Norjaan. ETA-alueella on kuitenkin myös kansanterveyden suojelemiseksi sääntöjä, joita voidaan soveltaa tupakkaan.

Tupakkayhtiö väitti, että Norjan ja muiden maiden altistumiskiellot eivät ole vähentäneet alaikäisten tupakointia, eikä niillä siksi ole vaikutusta kansanterveyteen.

Asianajaja Moenin mukaan asiantuntijat Isosta-Britanniasta ja Yhdysvalloista todistivat käräjäoikeudessa alaikäisten tupakoinnin selkeästä vähenemisestä altistumiskiellon jälkeen. Myös Norjassa on havaittu vastaavia myönteisiä vaikutuksia sekä vuonna 2011 että 2012 tehdyissä tutkimuksissa.

Muut maat, jotka eivät todistaneet paikan päällä, antoivat raportteja siitä, mitä on tapahtunut altistumiskieltojen käyttöönoton jälkeen. Näihin maihin kuuluu Kanada, jossa kaikissa provinsseissa ja territorioissa on ollut kieltoja voimassa eri aikoina ja jossa teini-ikäisten tupakoinnin on dokumentoitu vähentyneen sitä mukaa, kun kiellot ovat olleet voimassa.

Altistuskiellon perustelut ovat vahvistuneet merkittävästi, sanoo Ketil Bøe Moen, joka hallituksen lakimiehenä ei vieläkään halua kommentoida prosessin mahdollista lopputulosta.

Tuomio, joka määrittää, rikkooko altistumiskielto lakeja ja sopimuksia vai jatketaanko sitä, annetaan elokuun aikana, mutta ennen 31. päivää.